Suunnittelu ei ole koskaan ollut yksin tehtävää. Vaikka suunnittelija istuisi yksin ruudun ääressä, hänen luomaansa työhön vaikuttaa palaute – olipa kyse sitten sidosryhmien palautteesta, käyttäjien inspiraatiosta tai toimeksiannon ohjeistuksesta. Mutta yhteiskehittämisen idea vie tämän askeleen pidemmälle. Kyse ei ole vain palautteen keräämisestä tai vaatimusten täyttämisestä. Kyse on ihmisten mukaanottamisesta suunnitteluprosessiin alusta alkaen, ratkaisujen luomisesta heidän kanssaan eikä heitä varten.
Yhteiskehittäminen ei ole trendi tai muotisana. Se on ajattelutavan muutos. Se kutsuu asiakkaat, käyttäjät ja joskus jopa muut luovat tekijät istumaan saman pöydän ääreen ja muokkaamaan tuloksia yhdessä. Kun suunnittelutavoitteita lähestytään tällä tavalla, tapahtuu jotain voimakasta: yhdenmukaisuus. Sen sijaan, että arvailtaisiin, mitä joku haluaa tai tarvitsee, vastaukset syntyvät yhteistyöstä. Kaikki sitoutuvat lopputulokseen, koska he ovat olleet mukana rakentamassa sitä.
Tämä lähestymistapa on erityisen tehokas silloin, kun suunnittelutavoitteet ovat monimutkaisia tai sidoksissa syvempiin liiketoimintahaasteisiin.
Logon uudistus saattaa näyttää pinnalta yksinkertaiselta, mutta sen alla voi olla muutos brändimielipiteessä, kohdeyleisössä tai yrityksen sisäisessä kulttuurisessa kehityksessä. Tällaisten tavoitteiden saavuttaminen yhteiskehittämisen kautta auttaa varmistamaan, että lopputulos ei ole vain kaunis – se on relevantti, merkityksellinen ja tulevaisuudenkestävä.
Tällä tavoin työskentely vähentää myös perinteisessä suunnitteluprosessissa usein esiintyvää kitkaa. Yhteiskehittäminen johtaa yhteisymmärrykseen jo varhaisessa vaiheessa, eikä niinkään virheellisiin odotuksiin perustuviin tarkistuskierroksiin. Asiakas ei ainoastaan hyväksy suunnitelmaa – hän osallistuu sen kehittämiseen. Tämä omistajuuden tunne tarkoittaa vähemmän yllätyksiä, nopeampia hyväksyntöjä ja tuloksia, jotka herättävät kiinnostusta.
Yhteiskehittäminen myös avaa innovaatioita. Kun erilaiset mielet kohtaavat, syntyy erilaisia näkökulmia. Yrityksen omistaja voi tuoda mukanaan toimialakohtaista näkemystä, joka inspiroi visuaalisen metaforan. Käyttäjä voi ilmaista kipupisteen, joka johtaa parempaan käyttöliittymään. Strategi voi kyseenalaistaa oletuksia ja viedä ideaa eteenpäin. Suunnittelijasta tulee se, joka kutoo kaiken yhteen, ei työskentelemällä eristyksissä, vaan vahvistamalla ympärillään olevia ääniä.
Yhteiskehittäminen ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki suunnittelevat pikseleitä tai valitsevat värejä. Se tarkoittaa ajattelun suunnittelua yhdessä – suunnan muokkaamista, menestyksen määrittelyä ja selkeyden luomista jo ennen ensimmäisen luonnoksen tekemistä.
Kyse on syvällisestä kuuntelemisesta, oikeiden kysymysten esittämisestä ja prosessin muokkaamisesta useamman kuin yhden näkökulman kautta.
Maailmassa, jossa nopeus ja mittakaava kilpailevat usein laadun ja vivahteiden kanssa, yhteiskehittäminen erottuu inhimillisempänä ja harkitumpana tapana ratkaista suunnitteluhaasteita. Se ei ole aina helpoin tie – mutta usein palkitsevin. Koska kun ihmiset tuntevat tulevansa nähdyiksi, kuulluiksi ja osallisiksi, lopputulos on enemmän kuin vain ratkaisu. Se on yhteinen menestys.
